sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Minustako valokuvaaja?

Katselin joku aika sitten telkusta naisten voimistelua ja mietin, miten mahtavaa olisi osata liikkua yhtä sulavasti kuin nuo huippuvoimistelijat. Vääntyisin mitä kummallisempiin asentoihin, hyppäisin paikaltani voltin etuperin tai takaperin ja tekisin kärrynpyöriä puomilla itsevarman näköisenä.

Sitten käänsin katseeni telkusta omiin raskauden paisuttamiin jalkoihini, joita on viimeksi venytelty muutama kuukausi sitten ja joiden en ihan just heti osaisi kuvitella pystyvän noihin akropaattisiin liikkeisiin. Mutta mitä se vaatisi, että noista jaloista olisi siihen? Kuukausien tai ennemminkin vuosien rankan harjoittelun? Ei se riittäisi, sillä homma olisi pitänyt aloittaa jo lapsena, viimeistään joskus nuorena, silloin kun kroppa olisi vielä ollut kykeneväinen muokkautumaan voimistelijan muottiin ja elämässä olisi ollut aikaa mielettömiin treenimääriin. Totesin, että ajatusleikki oli naurettava, eikä siihen kannattanut uhrata enempää aikaa.




Viime viikolla puolestaan katselin valokuvia, joita ammattivalokuvaaja oli ottanut meidän perheestä pari viikkoa sitten. Aivan ihania kuvia. Ihanat värit ja hienoja kuvakulmia. Kuvaaja oli onnistunut vangitsemaan aurinkoisen kuvausretkipäivän tunnelmia taitavasti noihin kuviin:



Kuvat:  Katri Haavisto

Voi miten ihanaa olisi osata tuollainen taito! Ryhdyin pyörittelemään päässäni alan vaihtoa. Mitäpä jos minusta tulisi valokuvaaja? 

Valokuvaus olisi taatusti helpompaa kuin voimistelu huipputasolla. Pitäisi vain ostaa kunnon kamera ja se olisi sitten siinä. Vai olisiko? Muutamalla tutulla on hienon näköinen kamera ja joskus olen jopa nähnyt heidän käyttävän niitä. Ihan teräviä kuvia niillä saa otettua, mutta eipä ole heistäkään huippukuvaajia tullut kameran myötä. Täytyisi ehkä käydä jokunen valokuvauskurssi. Äh, kuulostaa jo liian hankalalta. 

Seuraavana päivänä juutuin taas pohdiskelemaan samaa aihetta. Mitäpä jos sittenkin. Mainitsin asiasta kolmelle ystävälleni ja yllätyksekseni kaikki innostuivat asiasta heti. Päätimme yhdessä, että ostetaan kamerat (ne joilla ei vielä ole) ja mennään porukassa johonkin sopivalle kurssille. Mahtavaa, yhdessä on huomattavasti mukavampaa aloittaa uusi harrastus. Sopivaa kurssia ei tietenkään heti löytynyt nettiä selailemalla, mutta ainakin asia on nyt lähtenyt liikkeelle ja kun innostusta löytyy useammalta, niin toisiamme potkien varmasti homma lähtee edistymään lähiaikoina. Kukaan meistä tuskin havittelee tosissaan ammattivalokuvaajan uraa, eikä meistä ehkä siihen olisikaan. Sen näkee sitten kun pääsemme tutustumaan asiaan edes pintaraapaisun verran. 

Hienoa!! Mutta höh, malttamattomana haluaisin tietysti omistaa jo kameran ja osata kuvata sillä upeita kuvia, tai ainakin olla jo edes kurssilla oppimassa. Ainoa tällä hetkellä omistamani kamera löytyy puhelimesta. Otin siis iPhonen käteeni ja ryhdyin selailemaan aiemmin ottamiani kuvia ja muokkaamaan niitä puhelimen omia toiminnallisuuksia käyttäen. Hämmästyin miten paljon puhelimella saa muokattua kuvia. Aikaa hurahti kirkkauksia, kontrasteja ja valokohtia säätelemällä ja annoin itseni uppoutua puhelimen lumoihin. Päivän vaunulenkki jäi tekemättä, mutta tämä näprääminen tuotti varmastikin enemmän iloa kuin vaunujen lykkiminen tihkusateessa. 




Kun ilma vihdoin kirkastui, kävin ulkona nappaamassa muutaman uuden kuvan. Ja taas muokkaamaan. Ammattilainen voisi olla huvittunut touhuistani ja löytäisi miljoona perustavanlaatuista virhettä, mutta omasta mielestäni sain aikaan hienoja kuvia ja se riittää minulle, ainakin tässä vaiheessa.






Samaan aikaan mietiskelin blogin aloittamista. Valokuvauksesta innostuminen vahvisti ajatusta, blogiin voisin sitten postailla kuviani. Jee!! Kaasopuuhat päättyivät viime viikonlopun häihin ja tässä oli nyt sitten uusi projekti. Äitiyslomalla voisin nauttia kerrankin siitä, ettei ole mitään projeteja käynnissä kuten aina töissä... mutta en näköjään osaa elää projektitonta elämää :)

Tässä ekan postauksen kuvat muokkaamattomina ja muokattuina:







Mukavaa sunnuntaita!

Bloglovin'

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti