Treeniohjelman mukaan kaikki sarjat tulisi viedä failureen asti, mutta tässä asiassa annoin toipuvalle kropalleni armoa. Siitä huolimatta vuodenvaihteen kiireiden ja flunssan aiheuttama tauko teki sen, mitä osasin odottaakin - nyt liikkuminen sattuu! :) Hymiö sopii tähän yhteyteen hyvin, sillä tuo lihaskipu on sekä ikävää, että ihanaa. Pingviinikävely, vaivalloinen kipuaminen portaissa ja hitaat ylösnousut sohvalta eivät tietenkään tunnu mukavilta, mutta aivan ihanalta tuntuu ajatus siitä, että nyt lihakset ovat taas joutuneet töihin ja seuraavilla kerroilla tuntuu aina vaan vähemmän.
Voimatreeni rikkoo lihasta. Palautuessaan treenistä lihas korjaantuu ja sitä myötä kehittyy. Vaikka kropan kipeytyminen ei ole treenin tehokkuuden mittari, niin kyllähän hyvä treeni hetkellisesti tuntuu kropassa. Tuo tunne on kuitenkin aika erilaista kuin tauon jälkeisen treenin aiheuttama kipu. Ja hyvä niin, sillä olisi aika ikävä treenata, jos joutuisi jatkuvasti harrastamaan pingviinikävelyä.
Säännöllinen venyttely on (tai olisi) hyväksi, mutta tämän hetkisessä olotilassani ajatus venyttelemisestä tuntuu lähinnä huvittavalta. Jo pelkästään normaali istuma-asento tuntuu venytykseltä. Mutta ehkäpä siitäkin on jotain hyötyä. Taidanpa istahtaa hetkeksi lattialle taivuttelemaan tätä kankeaa kehoa, ja huomenna sitten taas uudella innolla salille, toivottavasti vähän vetreämpänä.
Mukavaa loppuviikkoa kaikille ja treeni-iloa teille muillekin, jotka olette syystä tai toisesta pitäneet taukoa treenaamisesta. Pian ne ensijumit tulee taltutettua ja sitten pääsee taas nauttimaan paremmin treenin tuomasta hyvän olon tunteesta :)
- Piia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti